torstai 29. tammikuuta 2015

Luento 5: ”Jakamalla kaiken pois saa paljon enemmän itselleen!”



Matleena Laakson 27.1.2015 pitämä luento oli mielestäni koko kurssin mielenkiintoisin ja mielekkäin. Jo Matleenan itsensä esittely herätti mielenkiintoni, sillä hän kertoi, miten hän jakaa avoimesti blogissaan materiaalinsa CC-lisensillä (fiksu keksintö) eikä tällä hetkellä ole missään töissä, vaan toimii freelancerina pitäen koulutuksia yms. tilaisuuksia pyyntöjen mukaan. Avoimuus tekee häntä tunnetummaksi ja myös koulutuspyynnöt lisääntyvät siten. Ilmeisesti näinkin voi siis itsensä elättää! Osuva oli suora lainaus hänen puheestaan ”Jakamalla kaiken pois saa paljon enemmän itselleen!”

En itse ole kovin perehtynyt tvt-sovelluksiin, joten yllätyin, kun Matleena kertoi, kuinka nykyään lähes kaikilla luennoilla/seminaareissa twitter-keskustelu käy vilkkaana. Näin saattaa olla, vaikka luennoitsija ei ohjeistaisi käyttämään mitään tiettyä hastagia, vaan kuuntelijayleisö saattaa itse kehittää hastagin, jota kaikki alkavat käyttää.

Kouluissa ja opetuksessa mahdollisia käytettäviä tvt-mahdollisuuksia Matleena esitteli melko laajasti. Oli kiva päästä tutustumaan näihin mahdollisuuksiin konkreettisesti luennolla. Tutustuimme mm. lisätyn todellisuuden Aurasma-sovellukseen. Kyseinen sovellus ei toistaiseksi toiminut Lumialla, joten henkilökohtaisesti minun on sitä mahdotonta käyttää ja tämä onkin mielestäni sovelluksen heikkous. Aurasman avulla oli luotu hienoja ja hauskoja videoita tai päällekkäisiä valokuvia.

 Itse en kuitenkaan keksi heti, miten hyödyntäisin niitä opetuksessani niin, että ne toisivat jotain uutta lisäarvoa. Useat niistä toimivat esimerkiksi pistetyöskentelyn ohjeistuksessa, jolloin en opettajana pysty olemaan useassa paikassa yhtä aikaa. Toisaalta voin yhtä hyvin kirjoittaa ohjeet paperille, josta oppilaat voivat ne lukea. En tiedä, onko tässä kyse siitä, että en tunne lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia tarpeeksi hyvin vai vain ajattelutavastani. Sen sijaan QR-koodien takaa aukeavat oppimispelit tai linkit olivat mielestäni näppäriä ja QR-koodi oli itsellenikin tutumpi. Sitä voisin hyödyntää opetuksessani.

Hieman netistä etsittyäni löysin, että esimerkiksi Turun Luostarinmäen ulkomuseossa oli lisätyn todellisuuden avulla luotu tarina museon rakennuksiin. Tuollainen hyödyntäminen vaikuttaa mielestäni innostavalta ja tekniikkaa hyödyntävältä. Lisätyn todellisuuden avulla näyttelijöiden ei tarvitse olla paikalla koko aikaa ja museovieraat voivat kiertää näyttelyä omaa tahtiaan.  Miten hyödyntäisit lisättyä todellisuutta opetuksessa?

Pohdimme, miten ja milloin opettajan tulisi tutustua erilaisiin sovelluksiin. Varmasti työnantaja voi tarjota jotain koulutusta, mutta kuinka paljon jää opettajan oman oppimisen ja kiinnostuksen varaan? Ainakin itseäni mietityttää, kun valmistumisen jälkeen menee ensimmäiseen työpaikkaan ja opeteltavana on monta uutta asiaa yhtä aikaa, kuinka voimavarat riittävät kaiken opetteluun ja tekniikassakin on mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon. Onneksi netistä löytää ohjeita ja vinkkejä, kunhan vain itsellä on aikaa käyttää tiedonhakuun. Esimerkiksi täältä löytyy useita blogeja, joista voi ammentaa vinkkejä.

Luennon loppupuolella Marko Lahtinen kertoi tvt-suunnitelmista. Ainakin itselleni tällaiset suunnitelmat olivat ennen luentoa vieraita, mutta Marko esitteli mielestäni oleellisia ominaisuuksia suunnitelmista. Suunnitelmien tulee nimittäin olla riittävän yksinkertaisia ja ne on tunnettava/tiedettävä koulussa. Niihin sitoutumista lisää, kun suunnitelmat on yhdessä sovittuja. Tärkeää näissä suunnitelmissa olisi ottaa huomioon koko työyhteisön yhteinen osaaminen. Kun ope.fi-tasot tarkastelevat kunkin yksittäisen työntekijän tvt-osaamista, on tärkeämpää, että työyhteisöstä kokonaisuudessaan löytyy riittävästi tvt-osaamista. Eiväthän kaikki halua opettaa musiikkiakaan ja silti kaikissa kouluissa sitä on onnistuttu kaikille oppilaille opettaa.  

Mielestäni tärkeää ylipäätään tvt-taidoista puhuttaessa, on avoimuus ja uteliaisuus uusille asioille. Vaikka usein realiteetit (esim. aika) rajaavat mahdollisuuksia oppia uusia asioita, ainakin itse ajattelen, että myönteisellä asenteella voi oppia nopeastikin jonkin uuden niksin tai sovelluksen. Vaikkapa työkaverilta kahvikupin äärellä välitunnin aikana.

6 kommenttia:

  1. Kuulostaa mielenkiintoiselta! Nyt vähän harmittaa, etten päässyt luennollle. Ensimmäisenä mieleeni jäi kirjoituksestasi positiivinen asenne. Kunpa saisin itsellekin sellaisen! :D

    Kun kysyit, että miten voisin itse hyödyntää tätä lisättyä todellisuutta (tai tvt:aa ylipäänsä) opetuksessa niin, että se toisi opetukselle lisäarvoa, en rehellisesti osaa edes sanoa. Taidan olla liian vanhanaikainen opettaja ja lama-ajan kasvatti, että en osaa ajatella joka hommalle omaa teknistä vehjettä. Niin kuin itsekin totesit, asiat voi kirjoittaa myös lapulle.

    Oma jaksaminen työssä on myös asia, josta aion olla tarkka. Pidän alussa tärkeämpänä ensisijaisten asioiden hallintaa kuin nippelitietojen kanssa säätämistä. Ja omalla kohdallani tvt:n kanssa työskentely on nimenomaan säätämistä ja näpertelyä. Otan silti tavoitteeksi, kaikesta rimpuilustani huolimatta, osallistua tvt:n käyttöön parhaani mukaan. Olenhan oppinut käyttämään jopa somea ;).

    P.s. Toi Turun malli on mielestäni yksi hyvä esimerkki lisätyn todellisuuden käytöstä!

    P.p.s. Olihan avoin lähdekoodikin tietääkseni samalla periaatteella julkaistu kuin luennoitsijan materiaali, mikä on pelkästään hyvä asia.

    VastaaPoista
  2. Tästä bloggauksesta löytyy syksyn puheenvuoroni, jossa kerron nimenomaa tuosta jakamisen kulttuurista: http://www.matleenalaakso.fi/2014/11/antaessaan-saa.html

    Tuosta omasta täydennyskouluttautumista kirjoitin jo toisen ryhmän blogi-kommentteihin; http://oppimisymparistot6.blogspot.fi/2015/01/normal-0-21-false-false-false-fi-x-none_27.html#comment-form

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa hyviä vinkkejä, kiitos!

      Poista
    2. Kiitos, Matleena, kommentistasi! On ollut hienoa huomata, että kurssin järjestäväkin taho osallistuu keskusteluun :). Se tuo selkeästi lisää mielenkiintoa ja motivaatiota.

      Poista
  3. ”Jakamalla kaiken pois saa paljon enemmän itselleen” ajatus kuullostaa mielestäni mahtavalta (ja epäsuomalaiselta)! Ihmiset puurtavat usein samojen ongelmien parissa, joten oman osaamisen ja materiaalien jakaminen helpottaisi varmasti monia. Tästä mielestäni ovat loistavia esimerkkejä Facebookin ryhmät, jossa opettajat jakavat ajatuksiaan, ideoitaan ja materiaaleja keskenään. Miksi oma hyvä idea pitäisi pitää vain itsellään, kun sen voisi jakaa muille, joilloin hekin voisivat siitä hyötyä. Olenkin hyvin iloinen, että somesta löytyy ihmisiä, jotka ajattelevat nimenomaan niin, että ”jakamalla saa itsekin enemmän”.
    QR-koodit kuullostavat mielestäni hauskalta idealta ja mahdollisesti voisin niitä itsekin hyödyntää esimerkiksi pistetyöskentelyssä, suunnistuksessa yms. Näiden sovellusten kohdalla tulee usein vain ongelmaksi vastuu kysymykset. Kuka on korvaaja, jos oppilas käyttää koulussa omaa puhelintaan ja se hajoaa? Jos koululla sen sijaan on tarjota oppilaiden käyttöön älypuhelimia tai tabletteja ei tällaisia ongelmia tule. Mielenkiintoista olisikin pohtia, teknologian roolia eriarvoistavana tekijänä. Kuinka paljon Suomen koulujen teknologinen varustelu eroaa eri kunnissa? Kuinka suuret erot ovat teknologian hyödyntämisessä eri kunnissa / kouluissa / luokissa?

    VastaaPoista
  4. Eriarvoisuus välineissä on mielestäni silminnähtävä. Valitettavasti. Sekä kuntien sisällä että niiden välillä. Tietynlaista eriarvoisuutta taitaa lisätä myös se, että jonkun luokan opettaja on tvt-orientoituneempi kuin toisen. Pitäisikö tässäkin ottaa käyttöön tvt-luokka -ajattelu, kuten esimerkiksi on musiikki- tai kuvataidepainotteiset luokat? Eihän kaikki lapsetkaan ole kiinnostuneita samoista asioista, joten tarvitseeko opettajienkaan olla? Itseäni huolestuttaa OPS:aan todennäköisesti tuleva ohjelmointi, jota en osaa alkuukaan ja kokeilun perusteella on myös melko haasteellista oppia. Voisinkohan tehdä "vaihtarit" tvt-open kanssa jossain aineessa ja opettaa hänen luokalleen vaikka kuvista silloin kun oma luokkani on tvt-opella ohjelmoimassa? Ja oikeasti en tiedä olenko rehellisesti sitä mieltä, että tvt-painotus luokassa olisi hyvä. Toisaalta kyllä, toisaalta ei. Painotukseen sitoutuminen on ongelmallista lapsilla, koska he eivät useinkaan tiedä etukäteen mistä tykkäävät niin paljon, että haluavat tehdä sitä melkein kyllästymiseen asti. Terkuin tuleva luokan- ja kuviksen maikka :)

    VastaaPoista